Eläkeputki

Eläkeputki tarkoittaa eläkeikää lähestyvän suomalaisen pitkäaikaistyöttömän oikeutta saada työttömyysturvan lisäpäiviä. Eläkeputki turvaa eläkeikää lähestyvän henkilön toimeentuloa ja parantaa mahdollisuuksia korvauksiin ennen eläkkeen alkamista.

Eläkeputken poistolla kaavaillaan mittavia säästöjä Suomen talouteen. Vuonna 1965 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jotka eivät pääse eläkeputkeen. Putki poistetaan asteittain.

Lue tästä artikkelista miten eläkeputken poisto vaikuttaa sinun tai läheisesi tilanteeseen.

Työttömyysturvan lisäpäivät eli eläkeputki

Työttömyysturvan lisäpäivät sekä työttömyysputki ovat synonyymeja eläkeputkelle, eli eläkeikää lähestyvälle suomalaiselle pitkäaikaistyöttömälle henkilölle. Työttömyyspäivärahan maksimi on 500 maksimissaan päivää.

Mikäli on oikeutettu iän puolesta ja työskennellyt eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana, voi työttömyysturvaan tulla oikeus lisäpäiviin.

• 1955-56 syntyneillä ikäraja 60 vuotta.
• 1957-60 syntyneillä ikäraja 61 vuotta.
• vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä ikäraja 62 vuotta.

Työttömyysturvaa sekä lisäpäiviä maksaa joko työttömyyskassa (Liiton kautta) tai Kela. Lisätietoja aiheesta saa omasta työttömyyskassasta tai Kelasta.

Kuitenkin työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään sen kuukauden loppuun asti, jona täyttää 65 vuotta. Lisäpäiviin ei ole oikeutta yrittäjillä. Lue lisää tältä sivulta.

Peruspäiväraha

Peruspäivärahaa voi saada, jos työttömäksi jäätyessään on ollut jo työelämässä ja täyttää palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon. Peruspäivärahaa maksetaan 34,50 € päivässä enintään viitenä päivänä kalenteriviikossa.

Mistä saa peruspäivärahaa?

Peruspäiväraha haetaan Kelalta, mikäli työssäoloehto täyttyy työttömällä henkilöllä. Peruspäiväraha korotetaan 200 päivän ajalta, jos osallistuu työllistämistä edistäviin palveluihin. Näitä ovat esimerkiksi:

• Kuntouttava työtoiminta
• Työhakuvalmennus
• Koulutuskokeilu
• Omaehtoinen opiskelu

Peruspäivärahaa voi tulla myös korotetusti, jos sinulla on lapsia. Huomioithan kuitenkin peruspäivärahan osalta, että muut tulot ja sosiaalietuudet vähentävät peruspäivärahan suuruutta.

Milloin peruspäivärahaa voi saada?

Peruspäivärahaa saa, jos olet ollut työttömäksi jäädessä työelämässä ja täytät palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon.

Työssäoloehto tulee täyteen, jos olet ollut palkkatyössä vähintään 26 viikkoa, 18 tuntia viikossa sekä palkkasi on ollut vähintään työehtosopimuksen mukainen työttömyyttä edeltävältä 28 kuukauden ajalta.

Yrittäjän työssäoloehto täyttyy jos olet toiminut viimeisen 48 kuukauden aikana 15 kuukautta yrittäjänä ja täytät työtulon ehdot, 13 000 – 13500 e vuosina 2021 ja 2022.

Kuinka pitkään peruspäivärahaa voi saada?

Peruspäivärahan määrään vaikuttaa muutama asia, sekä sen suuruuteen tulot tai muut sosiaalietuudet.

Jos työhistoriaa on alle 3 vuotta, on peruspäivärahan enimmäisaika 300 päivää.

Mikäli työhistoriaa on yli 3 vuotta, on silloin peruspäivärahan enimmäisaika 400 päivää.

Jos täytät työssäoloehdon 58-vuotiaana sekä olet työskennellyt 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana, on silloin peruspäivärahan enimmäisaika 500 päivää.

Ansiopäiväraha

Ansiopäiväraha on ammattiliiton ylläpitämän työttömyyskassan tarjoama etuus, mitä maksetaan henkilölle, joka on ollut tarpeeksi pitkään työttömyyskassan jäsen sekä täyttää työssäoloehdon.

Kela ei maksa ansiopäivärahaa, vaan se tulee hakea omasta työttömyyskassasta.

Mistä saa ansiopäivärahaa?

Ammattiliittoon sekä työttömyyskassaan kuuluvana olet oikeutettu ansiopäivärahaan, mikä on sidonnainen aikaisempaan työtuloosi. Eri työttömyyskassoja on myös olemassa, joihin voi liittyä ilman liiton jäsenyyttä.

Palkat otetaan huomioon bruttona edeltävältä 6 kuukauden ajalta. Pääsääntöisesti työviikkojen pituus pitää olla 18 tuntia vähintään, mutta joillain aloilla työtuntien määrä voi olla pienempi. Ansiopäiväraha on hieman pienempi kuin todellinen keskimääräinen kuukausitulosi edeltävältä ajalta. Tästä linkistä esimerkiksi TYJ ansiopäivärahalaskuriin.

Milloin ansiopäivärahaa voi saada?

Ansiopäivärahaa saa vain, jos kuuluu työttömyyskassaan. Työttömyyskassan omilta verkkosivuilta voi täyttää ansiopäivärahahakemuksen kätevästi. Työttömyyskassan ehdot kuitenkin pitää täyttää mistä mainittiinkin jo aiemmin, eli pelkkä työttömyyskassan jäsenyys ei riitä.

Kuinka pitkään ansiopäivärahaa maksetaan?

Ansiopäivärahan kesto on enimmillään 300, 400 tai 500 päivää.

Jos olet ollut ennen työttömyyttä enintään kolme vuotta työssä, on enimmäispäivä 300.

Jos olet ollut ennen työttömyyttä yli kolme vuotta työssä, on enimmäispäivä 400.

Jos olet ollut ennen työttömyyttä viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana 5 vuotta sekä täyttänyt 58 vuotta, on enimmäispäivä 500.

Enimmäisaika kuluu aina kun päivärahaa maksetaan, kuitenkin enintään 5 päivänä viikossa. Enimmäisaika tulee siis täyteen noin 14kk, 18kk tai 23 kk jälkeen.

Ansiopäivärahan verotus

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tuessa kannattaa muistaa, että se on verotettavaa tuloa. Verokorttia tulee pitää siis ajan tasalla, kun nostat ansiopäivärahaa. Varsinkin loppuvuodesta maksettavista etuuksista kannattaa huomioida ettei tuloraja ole tullut täyteen ansiopäivärahaa maksettaessa. Silloin verokortista otetaan korkeampi veroprosentti ja riippuen verokortistasi se voi olla jopa yli 30 prosenttia.

Eläkeikää lähestyessä työttömäksi joutuessaan astuu eläkeputkeen, jossa tulot eivät putoa dramaattisesti. Aiemmin eläkeputkeen on päässyt nuorempana, mutta 61 vuoden jälkeen syntyneillä oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin alkaa 62-vuotiaana.

Nuoremmilta ikäluokilta on tarkoitus aloittaa eläkeputken poisto asteittain vuodesta 2023 alkaen. Valtioneuvoston esityksessä eläkeputken ikärajaa nostetaan vuosi kerrallaan 1963 syntyneistä eteenpäin, kuitenkin niin ettei 65 tai myöhemmin syntyneillä ole mahdollisuutta enää päästä eläkeputkeen. Julkista taloutta parannetaan poistamalla eläkeputki ja sen aiheuttamat ylimääräiset kulut.

Viimeisen parinkymmenen aikana eläkeputken rajaa on muutettu ja siitä on keskusteltu laajemmin. Oikeus lisäpäiviin on ollut jossain vaiheessa jo ennen 1950 vuotta syntyneillä ja 57 vuotta täyttäneillä ennen kuin 500 päivää työttömänä tuli täyteen. Tulevaisuudessa siis vuonna 1965 syntyneet tulevat olemaan viimeinen ikäluokka, jotka voivat olla eläkeputkessa. Ensimmäinen ikäluokka, jolle putken poisto on suunniteltu, ovat taas 1966 vuonna syntyneet.

Lainatarjoukset eläkeputkessa

Lainan saanti voi olla haastavampaa eläkeputkessa olon aikana, sillä lainanmyöntäjät haluavat hakijalla olevan vakituiset kuukausitulot.

Mikään ei kuitenkaan estä tekemästä lainahakemusta Nordic Bankin kautta, sillä lainahakemuksen tekeminen ei sido tai velvoita mihinkään. Lainaa kannattaa hakea tasaisin väliajoin, sillä lainanmyöntäjät voivat tuoda markkinoille erilaisia lainoja ja erilaisia lainan saantiehtoja.

Nordic bank kilpailuttaa ilmaiseksi lainatarjoukset jopa 35 eri pankilla ja rahoituslaitoksella. Saat lainatarjoukset helposti sähköpostiisi ja sinun ei tarvitse käydä keskusteluja monen eri pankin kanssa. Lainan haku tapahtuu kokonaan netissä, joten konttorissa ei tarvitse edes käydä.

Yhteenveto eläkeputkesta

Suomen väestö on ikääntynyttä ja eläkeputken muutokset ovat yhteiskunnallisesti katsottuna suuri asia, jolla pyritään parantamaan ikääntyneiden työllistymistä ja sitä kautta Suomen taloutta.

Tässä vielä yhteenveto mitä eläkeputken muutokset voivat tarkoittaa sinun tai läheisesi kohdalla:

• Eläkeputken poistaminen tehdään vaiheittain vuodesta 2023 alkaen, vuoteen 2029 mennessä. 1965 syntyneet ovat ensimmäinen ryhmä, jotka eivät pääse eläkeputkeen.
• Muutoin, jos olet työskennellyt vähintään viisi vuotta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, voit saada lisäpäiviä työttömyysturvaasi.
• Vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa, kun henkilö täyttää 62 vuotta. 57-60 luvulla syntyneillä lisäpäivät henkilön täytettyä 61 vuotta. Vuosina 55-56 syntyneillä lisäpäivät alkavat 60 vuotiaina.
• Maksajana on joko ammattiliitto tai Kela.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: