Suomen Pankki ehdottaa kotitalouksille velkakattoa

Suomen Pankki ehdottaa jälleen kotitalouksille velkakattoa. Velkakatto on yläraja, joka kertoo, minkä verran henkilö voi saada lainaa. Velkakaton tarkoitus on hillitä kotitalouksien liiallista velkaantumista. Velkaantuminen on Suomessa kasvanut jo parinkymmenen vuoden ajan ja myös maksuhäiriöt ovat lisääntyneet. Suomen Pankki katsoo, että kotitalouksien liiallinen velkaantuminen on riski rahoitusjärjestelmän vakaudelle.

Suomen Pankin esityksessä velkakatto olisi 500 %, eli velkaa voisi olla viisi kertaa bruttotulojen verran. Esimerkiksi 40 000 euroa vuodessa tienaava voisi saada lainaa korkeintaan 200 000 euroa. Kun lainaa haetaan yhdessä puolison kanssa, molempien tulot lasketaan yhteen.

Velkakatto koskee kaikkia lainoja. Siihen kuuluu asuntolaina, autolaina, mökkilaina, opintolaina, kulutusluotot ja kaikki muutkin lainat. 40 000 euroa vuodessa tienaavalla voisi siis olla kaikkia lainoja yhteensä korkeintaan 200 000 euron edestä.

Ensimmäisen kerran velkakatto on noussut esille vuonna 2019. Siitä lähtien asiasta on käyty keskustelua. Nykyinen hallitus ei ole ainakaan toistaiseksi innostunut Suomen Pankin ehdotuksesta, vaikka kotitalouksien ylivelkaantumisen hillitseminen onkin hallituksen tavoitteena. Sen sijaan hallitus on pohtinut esimerkiksi uusien asuntoluottojen pituuden rajoittamista 30 vuoteen ja positiivisen luottotietorekisterin käyttöönottoa.

Kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut pitkään

Velkaantuminen on kasvanut rajusti viimeisen 20 vuoden aikana ja on nyt historiallisen korkea. Tähän on vaikuttanut moni asia. Asuntolainat ovat nykyään suurempia ja laina-ajat pidempiä kuin ennen. Asuntolainojen lisäksi velkaantumiseen ovat vaikuttaneet esimerkiksi kulutusluotot ja taloyhtiölainat.

Tällä hetkellä maailman tilanne on monella tavalla epävarma, mikä kasvattaa rahoitusvakaudellisia riskejä. Energian hinta on noussut ja talousnäkymät ovat melko heikot. Lainanhoitoon liittyvät menot ovat kasvussa ja monien kulutushyödykkeiden hinnat ovat nousseet.

Suomalaiset ovat pyrkineet suojautumaan korkojen nousuun liittyviltä riskeiltä ottamalla asuntolainoille korkosuojauksia.

Omaa talouttaan kannattaa muutenkin tarkastella kriittisesti ja pyrkiä pienentämään riskejä. Jokaisen kotitalouden kannattaa arvioida lainanottokykyään niin, että se kestää myös korkojen nousun, menojen kasvun sekä työmarkkinoiden epävarmuuden ja muut elämänmuutokset.

Kaikki eivät kannata Suomen Pankin ehdotusta velkakatosta

Osa rahoitusalan ammattilaisista katsoo, että Suomen Pankin ehdotus velkakatosta haittaisi liikaa asuntomarkkinoita ja rajoittaisi ihmisten mahdollisuuksia hankkia oma asunto. Velkakaton pelätään heikentävän erityisesti ensiasunnon ostajien mahdollisuuksia saada itselleen oma asunto. Asunnon ostaminen todennäköisesti vaikeutuisi velkakaton myötä etenkin pääkaupunkiseudulla. Toisaalta velkakatto saattaisi ajan myötä laskea asuntojen hintoja kasvukeskuksissa.

Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että kotitalouksien ylivelkaantumista on hyvä pyrkiä hillitsemään. Velkakattoa pidetään kuitenkin kankeana työkaluna. Se ei huomioi lainanhakijan tulevaa ansiokehitystä eikä muuta varallisuutta. Se saattaa myös haitata työmarkkinoita vaikuttamalla työvoiman liikkuvuuteen.

Jo tällä hetkellä pankit selvittävät tarkasti asiakkaan taloudellista tilannetta ja maksukykyä ennen lainan myöntämistä. Jos velkakatto tulee voimaan, voi lainan saaminen vaikeutua joissain tilanteissa. Esimerkiksi asuntoa vaihtaessa usein käy niin, että uusi asunto löytyy jo, kun edellinen on vielä myymättä. Tällaisessa tilanteessa lainakatto voi tulla nopeasti vastaan.

Velkakaton rinnalle tarvittaneen positiivinen luottotietorekisteri

Velkakatosta on esitetty monenlaista kritiikkiä. Asiantuntijoiden mielestä yksi suuri ongelma on se, mistä luotonantajat saavat tietoonsa kaikki lainanhakijan velat. Tähän ratkaisuksi on ehdotettu positiivista luottotietorekisteriä. Positiivinen luottotietorekisteri on valmistelussa oleva rekisteri, josta luotonmyöntäjät saisivat reaaliaikaiset tiedot lainanhakijan lainoista ja tuloista.

Positiivisesta luottotietorekisteristä luotonmyöntäjä saisi nopeasti kokonaiskuvan asiakkaan taloudellisesta tilanteesta ja maksukyvystä. Tällä hetkellä käytössä on niin sanottu negatiivinen luottotietorekisteri, johon tulee merkintöjä, jos asiakkaalla on tai on ollut maksuvaikeuksia. Nykyinen rekisteri ei välttämättä anna kokonaiskuvaa asiakkaan tämänhetkisestä taloudellisesta tilanteesta. Rekisterissä voi esimerkiksi näkyä vielä joku vanha merkintä, vaikka asiakkaan maksukyky olisi tällä hetkellä hyvä.

Todennäköisesti velkakattoa ei voida ottaa käyttöön ilman positiivista luottotietorekisteriä. Rekisteri on valmistelussa ja tulee käyttöön näillä näkymin vuonna 2024.

Usein kysytyt kysymykset velkakatosta:

Sinua saattaa kiinnostaa myös: